8.2.2009
Berlinale 2009, Talent campus
Suddenly it all happened,
käsikirjoituksesta elokuvaksi
Talent Campuksen tämän vuoden keskiössä oli elokuvan käännekohdat, niin tarinassa kuin elokuvan tekemisessä. Olimme sunnuntaina kuuntelemassa HAU 1 salissa loistavaa keskustelua aiheesta. Tässä tekstissä on käsiteltynä tuon luennon ensimmäinen osa.
Keskustelemassa: amerikkalainen indie tuottaja Daniela Thomas, 2 kertainen Oscar ehdokas käsikirjoittaja Sir David Hare sekä brasilialainen production designer Anne Carey. Keskustelua juonsi Peter Cowie. Aiheena miten ideat muuttuvat arvokkaiksi käsikirjoituksiksi, edelleen valmiiksi elokuviksi ja lopulta suureksi menestykseksi… kevyt aihe siis!
Anne Carey, Peter Cowie, Daniela Thomas and Sir David Hare at the panel. Kuva: Talent Campus
Keskiössä aika ja ajoitus: onko käsikirjoitus valmis/kypsä tehtäväksi? Onko käsikirjoituksen valmistamisen aika nyt? Siis onko yhteiskunta siihen valmis? Tästä ongelmasta kirjoittavat myös Jussi T. Koski ja Saku Tuominen kirjassaan Kuinka ideat syntyvät ja tyytyvät toteamaan, että ajoitus on kaikki kaikessa. Loistava idea katuu jos ajoitus on väärä ja kerrassaan surkea idea suoraan perslävestä voi lähteä lentoon ja nousta kansansuosioon jos tähtien asemat vain ovat oikeat.
Paljon syvällisempää vastausta ei eliittikolmikko myöskään pysty tarjoilemaan… Jos idean oikea ajoitus markkinoilla on henkimaailman asioista riippuvainen ja jos yleisön vastaanottovalmius on kiinni horoskoopeista, niin onko mahdollista edes tietää, että käsikirjoitus on ”kypsä”?
Hare sanoo suunnilleen näin: The process is something between complicated and extreme complicated…
Käsikirjoituksen valmius mitataan sen pohjalta käytävän keskustelun perusteella: ”Miten sinä ymmärrät tämän?”, ”Kun ymmärrän tämän asian näin, niin olenko mielestäsi oikeassa?”. Tässä vaiheessa oikeiden kysymysten kysyminen on äärimmäisten tärkeää. (Toimituksen nenäkäs huomautus: Milloin se ei olisi?) Pohjimmiltaan siis etsitään keskeisten tekijöiden kesken yhteisymmärrystä ja edetään laajoista ”Onko tämä mielestäsi tarpeellinen?” ”Miten tämä voitaisiin tehdä toisin?” –kysymyksistä kohti vakaampia kysymyksiä, joissa ei puututa niinkään tekstiin vaan arvioidaan keskustelijoiden yhteistä käsitystä ”lähes valmiista” tekstistä.
Siispä koska käsikirjoitus on valmis tehtäväksi? David Hare vastaa, että sitten kun tekijöillä valitsee yhteinen käsitys elokuvasta, ja heti vierestä huomautetaan, että koko elokuvan tuotantoprosessi on pohjimmiltaan yhteisen käsityksen etsimistä.
Keskustelun rönsyillessä eteenpäin huomautetaan kuuntelijoita myös siitä, että aina yhteistyölle ei löydy raameja. Teoksen kypsyyttä arvioiva keskustelu on myös arviointia yhteistyön mielekkyydestä. ”Pohjimmiltaan on kyse siitä, että kaikki venyvät niin, että löytyy yhteinen piste, tässä pisteessä saavutetaan yhteinen elokuva”, sanoo Hare ja jatkaa tositarinalla suunnilleen näin: Ohjaajaystäväni pyysi minut kirjoittamaan hänen ideansa pohjalta käsikirjoituksen. Menin tapaamiseen tämän ystäväni ja hänen tuottajansa kanssa, jo 15 minuutin keskustelun jälkeen lopputulos oli selvillä. Tuottaja kysyi koska aloitetaan? Molemmat vastasimme, että ei koskaan. Varmasti tämän onnistuneen päätöksen ansiosta olemme edelleen ystäviä ja hän sai tehtyä ideastaan hyvän elokuvan. Tuon 15 minuutin keskustelun aikana kävi selväksi, että emme tule löytämään yhteistä pistettä kyseisestä ideasta.
...
Sir David Haren käsikirjoittama The Hours, sai käsikirjoituksen Oscar ehdokkuuden vuonna 2003.
Luennon osa 2 "Turning point ja sattuma elokuvassa" julkaistaan "pikapuoliin" (mitä se sitten tarkoittaakaan).
_
PAKO Blog
Berlinale 2009, Talent campus
Suddenly it all happened,
käsikirjoituksesta elokuvaksi
Talent Campuksen tämän vuoden keskiössä oli elokuvan käännekohdat, niin tarinassa kuin elokuvan tekemisessä. Olimme sunnuntaina kuuntelemassa HAU 1 salissa loistavaa keskustelua aiheesta. Tässä tekstissä on käsiteltynä tuon luennon ensimmäinen osa.
Keskustelemassa: amerikkalainen indie tuottaja Daniela Thomas, 2 kertainen Oscar ehdokas käsikirjoittaja Sir David Hare sekä brasilialainen production designer Anne Carey. Keskustelua juonsi Peter Cowie. Aiheena miten ideat muuttuvat arvokkaiksi käsikirjoituksiksi, edelleen valmiiksi elokuviksi ja lopulta suureksi menestykseksi… kevyt aihe siis!
Anne Carey, Peter Cowie, Daniela Thomas and Sir David Hare at the panel. Kuva: Talent CampusOsa 1, Elokuvan idean saattaminen käsikirjoitukseksi
Keskiössä aika ja ajoitus: onko käsikirjoitus valmis/kypsä tehtäväksi? Onko käsikirjoituksen valmistamisen aika nyt? Siis onko yhteiskunta siihen valmis? Tästä ongelmasta kirjoittavat myös Jussi T. Koski ja Saku Tuominen kirjassaan Kuinka ideat syntyvät ja tyytyvät toteamaan, että ajoitus on kaikki kaikessa. Loistava idea katuu jos ajoitus on väärä ja kerrassaan surkea idea suoraan perslävestä voi lähteä lentoon ja nousta kansansuosioon jos tähtien asemat vain ovat oikeat.
Paljon syvällisempää vastausta ei eliittikolmikko myöskään pysty tarjoilemaan… Jos idean oikea ajoitus markkinoilla on henkimaailman asioista riippuvainen ja jos yleisön vastaanottovalmius on kiinni horoskoopeista, niin onko mahdollista edes tietää, että käsikirjoitus on ”kypsä”?
Hare sanoo suunnilleen näin: The process is something between complicated and extreme complicated…
Käsikirjoituksen valmius mitataan sen pohjalta käytävän keskustelun perusteella: ”Miten sinä ymmärrät tämän?”, ”Kun ymmärrän tämän asian näin, niin olenko mielestäsi oikeassa?”. Tässä vaiheessa oikeiden kysymysten kysyminen on äärimmäisten tärkeää. (Toimituksen nenäkäs huomautus: Milloin se ei olisi?) Pohjimmiltaan siis etsitään keskeisten tekijöiden kesken yhteisymmärrystä ja edetään laajoista ”Onko tämä mielestäsi tarpeellinen?” ”Miten tämä voitaisiin tehdä toisin?” –kysymyksistä kohti vakaampia kysymyksiä, joissa ei puututa niinkään tekstiin vaan arvioidaan keskustelijoiden yhteistä käsitystä ”lähes valmiista” tekstistä.
Siispä koska käsikirjoitus on valmis tehtäväksi? David Hare vastaa, että sitten kun tekijöillä valitsee yhteinen käsitys elokuvasta, ja heti vierestä huomautetaan, että koko elokuvan tuotantoprosessi on pohjimmiltaan yhteisen käsityksen etsimistä.
Keskustelun rönsyillessä eteenpäin huomautetaan kuuntelijoita myös siitä, että aina yhteistyölle ei löydy raameja. Teoksen kypsyyttä arvioiva keskustelu on myös arviointia yhteistyön mielekkyydestä. ”Pohjimmiltaan on kyse siitä, että kaikki venyvät niin, että löytyy yhteinen piste, tässä pisteessä saavutetaan yhteinen elokuva”, sanoo Hare ja jatkaa tositarinalla suunnilleen näin: Ohjaajaystäväni pyysi minut kirjoittamaan hänen ideansa pohjalta käsikirjoituksen. Menin tapaamiseen tämän ystäväni ja hänen tuottajansa kanssa, jo 15 minuutin keskustelun jälkeen lopputulos oli selvillä. Tuottaja kysyi koska aloitetaan? Molemmat vastasimme, että ei koskaan. Varmasti tämän onnistuneen päätöksen ansiosta olemme edelleen ystäviä ja hän sai tehtyä ideastaan hyvän elokuvan. Tuon 15 minuutin keskustelun aikana kävi selväksi, että emme tule löytämään yhteistä pistettä kyseisestä ideasta.
...
Sir David Haren käsikirjoittama The Hours, sai käsikirjoituksen Oscar ehdokkuuden vuonna 2003.
Luennon osa 2 "Turning point ja sattuma elokuvassa" julkaistaan "pikapuoliin" (mitä se sitten tarkoittaakaan).
_
PAKO Blog
